Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI)

Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa valtion, maakuntien ja kuntien välistä tehtävien ja resurssien jakoa. Aluekehittämisjärjestelmä uudistuu ja valtion sekä alueiden yhteistyön luonne muuttuu. Vaikka uudistus tarjoaa paljon mahdollisuuksia luoda hyviä käytäntöjä ja uusia toimivia rakenteita, riskinä on nykyisten hyvin toimivien yhteistyörakenteiden pirstoutuminen. Selvityshankkeen tavoitteena oli kartoittaa tekijöitä, jotka edistävät sujuvaa yhteistyötä sivistys- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnoilla. Hyvän yhteistyön osatekijöiden jäsentämisessä hyödynnettiin kehikkoa, joka muodostuu tutkimuskirjallisuudessa tunnistetuista horisontaalista ja vertikaalista palveluintegraatiota edistävistä tekijöistä (Virtanen ym. 2017). Tämän selvityshankkeen tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tärkeitä osatekijöitä ovat yhteinen strateginen suunta, palveluntuottajien keskinäinen yhteistyö ja luottamus, hyvä johtaminen ja palveluntuottajien muutoskapasiteetti, taloudelliset ja muut kannustimet, eri professioiden välisten toiminnallisten ja symbolisten raja-aitojen purkaminen ja uudentyyppinen työnjako, asiakaslähtöinen ajattelutapa sekä yhteiset tietojärjestelmät

Coulomb drag propulsion experiments of ESTCube-2 and FORESAIL-1

This paper presents two technology experiments – the plasma brake for deorbiting and the electric solar wind sail for interplanetary propulsion – on board the ESTCube-2 and FORESAIL-1 satellites. Since both technologies employ the Coulomb interaction between a charged tether and a plasma flow, they are commonly referred to as Coulomb drag propulsion. The plasma brake operates in the ionosphere, where a negatively charged tether deorbits a satellite. The electric sail operates in the solar wind, where a positively charged tether propels a spacecraft, while an electron emitter removes trapped electrons. Both satellites will be launched in low Earth orbit carrying nearly identical Coulomb drag propulsion experiments, with the main difference being that ESTCube-2 has an electron emitter and it can operate in the positive mode. While solar-wind sailing is not possible in low Earth orbit, ESTCube-2 will space-qualify the components necessary for future electric sail experiments in its authentic environment. The plasma brake can be used on a range of satellite mass classes and orbits. On nanosatellites, the plasma brake is an enabler of deorbiting – a 300-m-long tether fits within half a cubesat unit, and, when charged with -1 kV, can deorbit a 4.5-kg satellite from between a 700- and 500-km altitude in approximately 9–13 months. This paper provides the design and detailed analysis of low-Earth-orbit experiments, as well as the overall mission design of ESTCube-2 and FORESAIL-1.Peer reviewe

Coulomb drag propulsion experiments of ESTCube-2 and FORESAIL-1

This paper presents two technology experiments – the plasma brake for deorbiting and the electric solar wind sail for interplanetary propulsion – on board the ESTCube-2 and FORESAIL-1 satellites. Since both technologies employ the Coulomb interaction between a charged tether and a plasma flow, they are commonly referred to as Coulomb drag propulsion. The plasma brake operates in the ionosphere, where a negatively charged tether deorbits a satellite. The electric sail operates in the solar wind, where a positively charged tether propels a spacecraft, while an electron emitter removes trapped electrons. Both satellites will be launched in low Earth orbit carrying nearly identical Coulomb drag propulsion experiments, with the main difference being that ESTCube-2 has an electron emitter and it can operate in the positive mode. While solar-wind sailing is not possible in low Earth orbit, ESTCube-2 will space-qualify the components necessary for future electric sail experiments in its authentic environment. The plasma brake can be used on a range of satellite mass classes and orbits. On nanosatellites, the plasma brake is an enabler of deorbiting – a 300-m-long tether fits within half a cubesat unit, and, when charged with - 1 kV, can deorbit a 4.5-kg satellite from between a 700- and 500-km altitude in approximately 9–13 months. This paper provides the design and detailed analysis of low-Earth-orbit experiments, as well as the overall mission design of ESTCube-2 and FORESAIL-1.</p

Tulitorvi-tuliputkikattilan suunnitteluprosessi

Työssä tutkitaan höyry- ja kuumavesikattilan suunnittelun eri vaiheita lähinnä tulitorvikattiloiden osalta. Tulitorvikattilat luokitellaan paineastioiksi, ja niiden mitoitus noudattaa standardia SFS-EN 12953. Tavoitteena on tutkia kattilasuunnitteluprosessin vaiheita ja luoda tiedostohakemisto suunnittelijan avuksi. Suunnitteluprosessi on usein tiimityötä suunnittelupäällikön ja suunnittelijoiden kesken. Suunnittelu alkaa tilauksesta ja lähtötiedoista, joiden perusteella mitoitus ja laskennat tehdään. Kattilasuunnittelun keskeisimmät vaiheet ovat lämpötekninen ja lujuustekninen mitoitus. Lämpötekninen mitoitus on termodynamiikan ja virtaustekniikan lakeja noudattavaa laskentaa. Lujuustekninen mitoitus on SFS-EN 12953-3 -standardin mukaan tehtävä laskentasarja. Mitoituksen jälkeen kattila mallinnetaan mitoitustulosten perusteella ja tehdään valmistuspiirustukset. Suunnittelussa saadut tulokset hyväksytetään kauppa- ja teollisuusministeriön nimeämällä tarkastuslaitoksella, joka voi olla esimerkiksi Vapor Boilers Finland Oy:n käyttämä Inspecta. Suunnitelmien hyväksymisen jälkeen voidaan aloittaa kattilan valmistus. Työn tuloksena valmistui kattava teoriapaketti tulitorvikattilan suunnitteluprosessista, jota suunnittelijat voivat hyödyntää. Suunnittelun avuksi koottiin lomakepohjista, ohjeista ja mitoitus- sekä piirustuskansioista koostuva tiedostohakemisto. Hakemisto pitää suunnitteluprosessin asiakirjat yhdenmukaisina ja helposti saatavilla